Oluenpano oli vuosituloista riippuvaista ja monet hallavuodet riistivät talonpojilta leivänkin eivätkä vain olutta.Jaalassa lohduteltiin: 'Olutta on ohran lako'. –Se merkitsi sitä, että vaikka korsi oli hento niin tähkä oli täyteläinen ja painava. Saatiin paljon hyviä ohria ja runsaasti hyvää olutta.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

'Kuu kiviä kuumattihin' on tuttu säe Pohjolan häävalmisteluista kertovasta Kalevalan runoista.

 1340813.jpg

Kaikkein alkukantaisin tapa oli oluen keittäminen kivillä. Kivillä eli kovilla keittäminen on tuhansina vuosina laskettava ikänsä, sillä tapa juontaa juurensa niiltä ajoilta, jolloin esiäidillämme ei ollut suuria muuripatoja tai edes vähäisempiä metalliastioita olutvierteensä keittämistä varten. Vierre oli kuumennettava suurissa puuastioissa, sammioissa, johon vierteen sekaan upotettiin kuumia kiviä.

Näin se kävi;

Sillä aikaa, kun lämpimällä vedellä kostutetut maltaat olivat hyvin peitetyssä tiinussa hautuneet,  kuumennettiin 'prykykivet' eli 'kovat', murenemattomat kiuaskivet punaiseksi ja nosteltiin yksi kerrallaan mallasmäskin sekaan. Mutta ennen kuin kivi laskettiin tiinuun, ripoteltiin sen päälle mallasjauhoja, jotka paloivat kivellä, joka sitten hiljalleen laskettiin pihdeillä tiinuun niin että vesi kohisi. Toinen otti aina kiven kerrallaan tulesta ja toinen pirotteli jauhoja kivelle. Sen, joka jauhoja pirotteli, täytyi myös olutlastalla liikutella kiviä tiinussa, etteivät ne polttaisi tiinun pohjaa ja ympärillä olevaa mäskiä. Oluen kiehumista koeteltiin puremalla tiinun korvaa; jos korva tuntui hampaissa tärisevän ei enää pantu punaisia  kiviä ettei vierre kuohuisi yli tiinun partaiden. Kiehuva oluttiinu peitettiin vällyillä hyvin tiiviisti ja jätettiin kypsymään. Kiviä käytettiin yhtä mallaskappaa kohti yksi kuuden naulan kivi.

Mäski voitiin lämmittää myös silitysraudan luodilla, rautakangella ja kanuunankuulalla(sotilaat).

Näistä kuulista ja kivistä on myös kaljupäinen persoona saanut oman sananpartensa' Pää on niinko prykikivi.' tai ' Puhras kun prykinluari'.

Kiviä käytettiin myös suureten puuastioiden puhdistukseen. Astioihin pantiin katajia, kuumaa vettä ja tulipunaiseksi kuumennettuja kiviä. Haude peitetään kannella ja niin se sai olla kunnes jäähtyi Kivet ja kataja poimitaan pois ja emäntä pesee astian vielä kertaalleen haudevedellä apuvälineenään huosain, tuohista tehty pesin.