Marttaliiton Emäntälehdestä oli vuonna 1909 sahtiohje

Maltaita joita, jos isommalle perheelle joulujuoma valmistetaan, on vähintään pantava noin 8 kappaa.Juomanpano aletaan illalla siten että maltaat, jotka on pantu puiseen tiinuun, kortutetaan kylmällä vedellä ( käännellään) siksi että ovat kaikki kosten nihkeitä. Tiinu peitetään heti, niin että vähän aikaa annetaan niiden vettyä. Sitten aletaan veden kuumentaminen, jota keihautetaan pieni padallinen kerrassaan. Joka kerta kun yksi henkilö kataa veden tiinuun, on toisen henkilön oltava iso melan kanssa sekoittamassa maltaat ja vesi sekaisin. Näin kun illalla aletaan, on sitä jatkettava aamapuoleen yötä siksi kunnes maltaat rupeavat vetelöitymään. Silloin otetaan 4-5 kappaletta saunakiukaan kokoista kiveä, jotka kuumennetaan aivan punaiseski ja pudotetaan mäskitiinun pohjalle joka siitä alkaa kiehumaan. On otettava huomioon, että tiinu on pidettävä väliajat vahvasti peitettynä. Ensimmäinen puhdas karkea lakana sitten joko vällyt, turkki tai mikä tahansa paksumpaa peitettä. Nyt alkaa kuurnalle pano, mikä on hankittava lainaksi, ellei sitä itsellä olisi. Kuurnan pohjalle asetetaan siihen kuuluvat lastat niin että jää pieni rako jokaiseen väliin. Niiden päälle asetetaan puhtaita ruis-olkia sen verran että mäski ei pääse läpäisemään, ainostaan neste eli vierre. Nyt nostellaan mäski kuurnaan, jota aletaan hiljalleen valella kylmällä vedellä tavallisella vesikuupalla, jota jatketaan siksi kun kaikki voima on mäskistä ernnyt. Kuurnan etupuolla olevan aukon kautta valuu vierre silloin alla-olevaan saaviin, joita pitäisi olla kaksikin eli kolme, ellei ole isompaa tiinua. Kun kaikki siis on näin valunut, aletaan juoma panna käymään. Otetaan hiivaa - nuorta- noin 5 pennin edestäjoka liuotetaan kahvikupissa lä,pimässä vedessä. Vierrettä,- vahvempaa ensin valunutta pannaan lämpenemään, kaadetaan ruukkuvatiin käsilämpimänä, johon hiiva sekoitetaan. Peitetään. Vierteestä käytetään ensin osa, tällä ensin vadissa käyneellä, jolloin sen voi kaikki panna yhteen. Vaan on otettava sitten huomioon, että mitä kylmempänä sen onnistuu saamaan käytetyksi, se voimakkaampaa ja parempaa tulee juoma. Sillä menee voima pois, jos se käy äkkiä. On sentään katsottava ettei vierre ole liian kylmää, sillä silloin ei se käy ollenkaan. Sentähden jos esim. noin puolen saavia saa käymään vähän äkinpääkin, niin on jo varma että se silloin käy kun se kylmemmän kanssa pannaan sekaisin. Jälelle jäänyt mäski on sitten oivallista ruokaa kanoille, lehmille ja sioille.

Lähde : Sahtikirja , Ulla Asplund