Pertun päivä on perinteinen humalan korjuupäivä.Humalan suurimpana etuna sahdintekijät pitävät sen sahdin säilyvyyttä lisäävää ominaisuutta. Sen maku moititaan tosin karvaaksi joten sitä eivät kaikki käytä.

Minä yleensä käytän sitä vähän joko jo mäskätessä tai sitten lisään sen hiivan kanssa vierteeseen. Yleensä kiehautan sen kuumassa vedessä ja puristan sen kuivaksi , näin mummoni opetti ettei sahdin juojalle tule päänsärkyä.

Pertun päivä, Bartelsmässa. Ensimmäinen syyspäivä, enää ei sopinut kylvää ruista. Perttuna voitiin viimein alkaa nauttia viljellyn maan antimista. Pärttyli määrää säätä eteenpäin: 'Mitä päivä Pärttylinä, sitä sää sinä syksynä'.

 Sateinen Pertun päivä tiesi yhdeksän viikon sateita.

Mallassaunailtoja edeltäviin iloihin kuului alkusyksystä monin paikoin humalan korjuu. Sen tuli tapahtua ennen syysmyrskyjä Pertun päivän aikoihin, sillä humala oli itse uhannut :”Jonses korjaa mua Perttuna, niin lähden Pohjanmaalle ! ” 

Cilurzon tapa todeta humalankävyn kypsyys:
Vedä suojalehti pois (lehtevä "terälehti"), pidä sitä valoa vasten ja sen pitäisi olla tummempi vihreä kuin valossa läpikuultava vihreä.
Kävyn tulee olla tahmea lupuliinista (keltainen siitepöly) ja siinä on hyvä humalan tuoksu (pitävä positiivisesti ummehtunut).
Revi käpy puoliksi pituussuunnassa ja lupuliini alkaa kasaantua yhteen ja lupuliini pallot ovat kooltaan sellaisia kuulakärkikynän kärjen kokoisia.
Tämä on hänen ensisijainen menetelmä: Ota humalan käpyä kapeasta päästä ja "harjaa" vastakarvaan:
Jos yksikään suojalehti ei irtoa, humala ei ole kypsä.
Jos teet sen muutaman kerran ja muutama suojalehti tippuu, on täydellinen aika käyttää tuorehumala olueen.
Jos kaikki suojalehdet puotoaa ensimmäisellä kerralla, katsotaan tämä kypsäksi kaupallisiin tarkoituksiin.(Kotiolut-wiki)    

Emikävyt korjataan syksyllä elo-syyskuussa, kun niiden väri on muuttunut kellertävään vivahtavaksi.