SAHTI SANAKIRJA

A

apara,hiiva, mäski, kaljan sakka, huono kalja

B

C,D

E

F,G

H

haarikka, kaksikorvainen puinen juoma-astia, kuosa, sarkka, tuoppi, kannu

hailakka, vauhti, kova kyyti ; humala

hanho, yhdestä puusta koverrettu, pöydässä pidettävä ruoka- tai juoma-astia, jonka kädensijat muistuttavat linnun päätä ja pyrstöä, hanhikki, hanhikko, hanhonen ,hankko

hiilava, kuuma vesi, vari

hiivakoira, kaljan pohjasakkaan kastettu tappuratukko, jota kuivattuna säilytettiin tuvan seinänraossa. Uusi kalja saatiin käymään liottamalla sitä vedessä, hiivakainen

Hiiva-Nuutti, (13.1), alk. loppiaisen jälkeinen päivä, jolloain vietettiin joulunpyhien lopettajaisia mm juomalla sahtitynnyrit tyhjiksi, Sakka-Nuutti, Nuutin päivä, 'Tuomas kulta joulun tuo, Hiiva-Nuutti poijes vei'.

hinkki, ylöspäin kapeneva kimpiastia, jolla kuljetettiin piimää tai kaljaa esim heinäniitylle, pystypää, pystö

humala, humulus lupus, - Arvoitus 'Mikä menee pitemmälle ku tie piisaa ?'

humalasalko, pitkä ja ohut humalan tukipuuna käytetty seiväs

humalatappo, humalatarha, humalisto- 'Humalatappo oli joka könsän saunan takana'.

humalikas, humalainen

häränsilmä, ympyränkehä (ja sen sisällä oleva piste)

I

itujauho, mallasjauho

itusuu, (jyvästä) olla itusuulla = itää ,olla idulla, maitosuulla

J

juoksuttaa, antaa sahdin valua olkien läpi

juoma, juhliin tai talkoisiin tehty parempi kalja, juominen , olut, sahti

juomasarvi, on vanhimpia tunnettuja juhla-astioita

jälkitippu, viimeiseksi kuurinasta juossut neste kaljaa tehtäessä, nenätippu, lopputippu, jälkiheikki, jälkihera

jästi, hiiva, käyte, noste

K

kaasonkappa, sulhasen tekemä tiheävateinen juoma-astia, josta vieraille tarjottiin olutta

kalja, arkioloissa käytetty laiha mallasjuoma, vaassa

kannu, vannehdittu yksikorvainen ja kannellinen puuastia, josta on juotu olutta tai kaljaa, vanha vetomitta = ½ tuoppia = 8 korttelia = 32 jumprua = 2,617 litraa. Kannu oli keskiajan lopulla vain juoksevien aineiden mitta

keritä, käydä (juomasta)

korvo, kaksikorvainen, korennolla kannettava kimpiastia, savi, kuuro, panki, korvee

kousa, kosa,koosa, puunjuurakosta tehty, juhlatilaisuuksissa käytetty keskiaikinen oluthaarikka

kuuppa, vesikuha,  nappo

kuurna, sahdin valmistuksessa käytetty kaukalo, kuurina,kurna, uurna, kynä, ruusta, rosta. Vierre juoksutettiin kuurnaan pantujen olkien läpi ; pitkulainen maltaiden idätysastia

kyrsätä, tiivistää tynnyrin runtia jauhosta tehdyllä, kyrsällä

känikkä, puinen juoma-astia, lappakannu

L

laikka, sahtia hämennettäessä käytetty sekoituspuu, lavanne

lanu, vähistä suuruksista tehty sahti, kalja

lappakannu,puinen, kannellinen ja kädensijallinen olutkannu, kännikkä

lasku, piimän, maidon tai kaljan kuljettamiseen käytetty umpinainen astia, lekkeri

lavanne, melan tapainen sekoitus- tai hämmennyslasta, jota käytetään mm sahtia valmistettaessa, mela

leili, puinen soikeahko juomien säilytys- ja kuljetusväline, lekkeri, nassikka

lekkeri, pienen tynnyrin muotoinen puinen tai peltinen juoman säilytys tai kuljetusastia, lasku, lekku, nassakka

lemmehtyä, väljähtynyt, makunsa menettänyt kalja

liiri, katajanmarjakalja

luura, keittämisen asemesta hekuvilla kivillä kuumennettu olut, josta on säilynyt ylistäviä mainintoja jo 1500-luvulta; hyvin käyvän kaljan päälle muodostunut ohut poreileva vaahto

M

maanto, käymässä olevan kaljan pintaan noussut vaahto

maitosuu, itusuu

makeat, maltaat, imelät

maltaat, idättämällä imelletyt ja saunan mallaslavoilla kuivatut ohran, rukiin tai kauran jyvät sahdin tai kaljan aineksina, imelät, kaljakset, idy

motti, korttelinvetoinen juoma-astia

muikea, liian hapan kalja

muki, pieni korvallinen juoma-astia, kippo

muorinkalja, laimea arkijuomaksi tarkoitettu kalja, vaarinkaljan vastakohta

muuripata. kotaan sijoitettu tai karjakeittiöön paikoilleen muurattu pata

mäski, mallasjuomien valmistuksesta saatu imellysjäte, etupäässä maltaiden kuoria, mäskätä tehdä mäskiä

N

nappo, puusta kovertamalla tehty lyhyt vartinen ammannus tai juoma-asria, kauha, kuosa, kuuppa

naselo, 4-5 litran vetoinen tynnyrimäinen astia

nassakka, pienehkö tynnyrin muotoinen kimpiastia, jota käytettiin juoman kuljetusastiana

nokkatippu, kaljatynnyristä, kuurnasta viimeksi tippuva neste, jälkitippu

nostate, hiiva

O

olut, humalilla maustettu väkevä mallasjuoma, sahti, juoma, luura, soiro, vaarinkalja

P

patakalja, hätäkalja, arkijuomana käytetty mieto kalja

perakko, oluen sakka

pikari, korvatonjuoma-astia tavallisesti metallia, lasia tai keramiikkaa

piva, piivo olut, väkevä sahti

pruntti, kaljapuolikon täyttöaukko, joka kantensa reunasta tiivistetään taikinalla, runti

punttu, saavi, punkka, pönttö

puolikko, puinen kimpiastia, puolikka puolen tynnyrin mitta, kaljapuolikka umpinainen kalja-astia, puolikko kaljan teko- ja säilytysastia, puolikko = 60 litraa, nelikko = 30 litraa poulinelikko eli ottinki =15 litraa

purakka, yläpäästään kapeneva puinen piimä- tai kalja-astia

purjuttaa, turvottaa kuivunutta puuastiaa

R

rapa, kaljan tai oluen pohjasakka, mäski 

rapakalja, huono kalja

runti, kaljapuolikon täyttöaukko tai sen kansi , runtti

rupa, kaljatynnyrin pohjalle laskeutunut sakka

ryvätä, panna, tehdä juomaa sahtia tai viinaa

S

sakkakalja, nopeasti valmistettava kalja, joka kaadetaan sakkoineen tynnyriin, rapakalja

saavi, kaksikorvainen iso puuastia

sahti, väkevä mallasjuoma, olut, kalja, vaassa

Sakka-Nuutti, Hiiva-Nuutti

sarkka, kannu, haarikka

seisakko, puinen saavi, jossa olut käytettiin, ennen kun se pantiin tynnyriin

soiro, huono kalja

T

tiinu, iso kimpiastia, amme, sammio, tynnyripuu

tikkelä, hyvin hapan kalja

tilavuusmitat < aami, ankkuri, halstuoppi, jumpura, kannu, kappa, karpio, kielo, kuli, lästi, naselo, nelikko, neliko, ottinki, panni, parmas, penikka, tuoppi, tynnyri, vakka >

tintti, pieni juoma-astia, olla tintissä = olla humalssa

tonkka, iso maidonkuljetusastia, pystö, seisakko

toro, kaatotorvellinen ja kannellinen puuastia, olutkannu, torottaa kataa kannusta

tratti, suppilo, ratti

tupeliolut, vahva, paras olut, tupuli, tupultti, dubbelöl

tynnyri, vanha astiamitta, noin 146,5 litraa, umpinaiseksi suljettava jauhojen tai maltaiden säilytysastia, tynnöri

tynnätä, panna juoma tynnyriin

U

uittaa, sahtia tehdessä juoksuttaa vierre kuurinan läpi jolloin saadaan uittokaljaa, laskea, selvittää, valaa

V

vari, kiehuva polttavan kuuma vesi, hiilava, katajavari puuastian hautomiseen ja puhdistamiseen käytetty kuuma katajavesi

varittaa, huuhdella kuumalla vedellä puuastioita

vierre, sahdin tai kaljan valmistukseenkäytetty makea mallasmehu

väkiä, tynnyristä olevasta oluesta tai sahdista väkevöityä

Ä

Ö

Lähteet : Kansanperinteen sanakirja, Toivo Vuorela