SAHTI SANAKIRJA
A
apara,hiiva, mäski, kaljan sakka, huono kalja
B
C,D
E
F,G
H
haarikka, kaksikorvainen puinen juoma-astia, kuosa, sarkka, tuoppi, kannu
hailakka, vauhti, kova kyyti ; humala
hanho, yhdestä puusta koverrettu, pöydässä pidettävä ruoka- tai juoma-astia, jonka kädensijat muistuttavat linnun päätä ja pyrstöä, hanhikki, hanhikko, hanhonen ,hankko
hiilava, kuuma vesi, vari
hiivakoira, kaljan pohjasakkaan kastettu tappuratukko, jota kuivattuna säilytettiin tuvan seinänraossa. Uusi kalja saatiin käymään liottamalla sitä vedessä, hiivakainen
Hiiva-Nuutti, (13.1), alk. loppiaisen jälkeinen päivä, jolloain vietettiin joulunpyhien lopettajaisia mm juomalla sahtitynnyrit tyhjiksi, Sakka-Nuutti, Nuutin päivä, 'Tuomas kulta joulun tuo, Hiiva-Nuutti poijes vei'.
hinkki, ylöspäin kapeneva kimpiastia, jolla kuljetettiin piimää tai kaljaa esim heinäniitylle, pystypää, pystö
humala, humulus lupus, - Arvoitus 'Mikä menee pitemmälle ku tie piisaa ?'
humalasalko, pitkä ja ohut humalan tukipuuna käytetty seiväs
humalatappo, humalatarha, humalisto- 'Humalatappo oli joka könsän saunan takana'.
humalikas, humalainen
häränsilmä, ympyränkehä (ja sen sisällä oleva piste)
I
itujauho, mallasjauho
itusuu, (jyvästä) olla itusuulla = itää ,olla idulla, maitosuulla
J
juoksuttaa, antaa sahdin valua olkien läpi
juoma, juhliin tai talkoisiin tehty parempi kalja, juominen , olut, sahti
juomasarvi, on vanhimpia tunnettuja juhla-astioita
jälkitippu, viimeiseksi kuurinasta juossut neste kaljaa tehtäessä, nenätippu, lopputippu, jälkiheikki, jälkihera
jästi, hiiva, käyte, noste
K
kaasonkappa, sulhasen tekemä tiheävateinen juoma-astia, josta vieraille tarjottiin olutta
kalja, arkioloissa käytetty laiha mallasjuoma, vaassa
kannu, vannehdittu yksikorvainen ja kannellinen puuastia, josta on juotu olutta tai kaljaa, vanha vetomitta = ½ tuoppia = 8 korttelia = 32 jumprua = 2,617 litraa. Kannu oli keskiajan lopulla vain juoksevien aineiden mitta
keritä, käydä (juomasta)
korvo, kaksikorvainen, korennolla kannettava kimpiastia, savi, kuuro, panki, korvee
kousa, kosa,koosa, puunjuurakosta tehty, juhlatilaisuuksissa käytetty keskiaikinen oluthaarikka
kuuppa, vesikuha, nappo
kuurna, sahdin valmistuksessa käytetty kaukalo, kuurina,kurna, uurna, kynä, ruusta, rosta. Vierre juoksutettiin kuurnaan pantujen olkien läpi ; pitkulainen maltaiden idätysastia
kyrsätä, tiivistää tynnyrin runtia jauhosta tehdyllä, kyrsällä
känikkä, puinen juoma-astia, lappakannu
L
laikka, sahtia hämennettäessä käytetty sekoituspuu, lavanne
lanu, vähistä suuruksista tehty sahti, kalja
lappakannu,puinen, kannellinen ja kädensijallinen olutkannu, kännikkä
lasku, piimän, maidon tai kaljan kuljettamiseen käytetty umpinainen astia, lekkeri
lavanne, melan tapainen sekoitus- tai hämmennyslasta, jota käytetään mm sahtia valmistettaessa, mela
leili, puinen soikeahko juomien säilytys- ja kuljetusväline, lekkeri, nassikka
lekkeri, pienen tynnyrin muotoinen puinen tai peltinen juoman säilytys tai kuljetusastia, lasku, lekku, nassakka
lemmehtyä, väljähtynyt, makunsa menettänyt kalja
liiri, katajanmarjakalja
luura, keittämisen asemesta hekuvilla kivillä kuumennettu olut, josta on säilynyt ylistäviä mainintoja jo 1500-luvulta; hyvin käyvän kaljan päälle muodostunut ohut poreileva vaahto
M
maanto, käymässä olevan kaljan pintaan noussut vaahto
maitosuu, itusuu
makeat, maltaat, imelät
maltaat, idättämällä imelletyt ja saunan mallaslavoilla kuivatut ohran, rukiin tai kauran jyvät sahdin tai kaljan aineksina, imelät, kaljakset, idy
motti, korttelinvetoinen juoma-astia
muikea, liian hapan kalja
muki, pieni korvallinen juoma-astia, kippo
muorinkalja, laimea arkijuomaksi tarkoitettu kalja, vaarinkaljan vastakohta
muuripata. kotaan sijoitettu tai karjakeittiöön paikoilleen muurattu pata
mäski, mallasjuomien valmistuksesta saatu imellysjäte, etupäässä maltaiden kuoria, mäskätä tehdä mäskiä
N
nappo, puusta kovertamalla tehty lyhyt vartinen ammannus tai juoma-asria, kauha, kuosa, kuuppa
naselo, 4-5 litran vetoinen tynnyrimäinen astia
nassakka, pienehkö tynnyrin muotoinen kimpiastia, jota käytettiin juoman kuljetusastiana
nokkatippu, kaljatynnyristä, kuurnasta viimeksi tippuva neste, jälkitippu
nostate, hiiva
O
olut, humalilla maustettu väkevä mallasjuoma, sahti, juoma, luura, soiro, vaarinkalja
P
patakalja, hätäkalja, arkijuomana käytetty mieto kalja
perakko, oluen sakka
pikari, korvatonjuoma-astia tavallisesti metallia, lasia tai keramiikkaa
piva, piivo olut, väkevä sahti
pruntti, kaljapuolikon täyttöaukko, joka kantensa reunasta tiivistetään taikinalla, runti
punttu, saavi, punkka, pönttö
puolikko, puinen kimpiastia, puolikka puolen tynnyrin mitta, kaljapuolikka umpinainen kalja-astia, puolikko kaljan teko- ja säilytysastia, puolikko = 60 litraa, nelikko = 30 litraa poulinelikko eli ottinki =15 litraa
purakka, yläpäästään kapeneva puinen piimä- tai kalja-astia
purjuttaa, turvottaa kuivunutta puuastiaa
R
rapa, kaljan tai oluen pohjasakka, mäski
rapakalja, huono kalja
runti, kaljapuolikon täyttöaukko tai sen kansi , runtti
rupa, kaljatynnyrin pohjalle laskeutunut sakka
ryvätä, panna, tehdä juomaa sahtia tai viinaa
S
sakkakalja, nopeasti valmistettava kalja, joka kaadetaan sakkoineen tynnyriin, rapakalja
saavi, kaksikorvainen iso puuastia
sahti, väkevä mallasjuoma, olut, kalja, vaassa
Sakka-Nuutti, Hiiva-Nuutti
sarkka, kannu, haarikka
seisakko, puinen saavi, jossa olut käytettiin, ennen kun se pantiin tynnyriin
soiro, huono kalja
T
tiinu, iso kimpiastia, amme, sammio, tynnyripuu
tikkelä, hyvin hapan kalja
tilavuusmitat < aami, ankkuri, halstuoppi, jumpura, kannu, kappa, karpio, kielo, kuli, lästi, naselo, nelikko, neliko, ottinki, panni, parmas, penikka, tuoppi, tynnyri, vakka >
tintti, pieni juoma-astia, olla tintissä = olla humalssa
tonkka, iso maidonkuljetusastia, pystö, seisakko
toro, kaatotorvellinen ja kannellinen puuastia, olutkannu, torottaa kataa kannusta
tratti, suppilo, ratti
tupeliolut, vahva, paras olut, tupuli, tupultti, dubbelöl
tynnyri, vanha astiamitta, noin 146,5 litraa, umpinaiseksi suljettava jauhojen tai maltaiden säilytysastia, tynnöri
tynnätä, panna juoma tynnyriin
U
uittaa, sahtia tehdessä juoksuttaa vierre kuurinan läpi jolloin saadaan uittokaljaa, laskea, selvittää, valaa
V
vari, kiehuva polttavan kuuma vesi, hiilava, katajavari puuastian hautomiseen ja puhdistamiseen käytetty kuuma katajavesi
varittaa, huuhdella kuumalla vedellä puuastioita
vierre, sahdin tai kaljan valmistukseenkäytetty makea mallasmehu
väkiä, tynnyristä olevasta oluesta tai sahdista väkevöityä
Ä
Ö
Lähteet : Kansanperinteen sanakirja, Toivo Vuorela