'Kun on olutta , nin on ystävijä' sanoivat vanhat viisaat sysmäläiset.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Suomessa jaettiin juhlat kolmeen lohkoon jolloin sahtia tarjoiltiin:

arvokkaimpia ovat ne, joihin vieraat kutsutaan: häät hautajaisetja muut suuret merkkipäivät

toisella sijalla ovat etupäässä oman suvun piirissä vietettävät juhlapyhät joulu, juhannus, pääsiäinen

kolmannella sijalla pienemmät juhlat ja talkoot , joille kutsumatokin vieras on tervetullut.

' Saht on niin arvokas juoma, että tiällä siittä puhutaan ja kirjotetaan aina isoella kirjaemilla' -Sysmä-

Aikoinaan myös miesjoukolla hankituin varoin teetettiin jollakin sahtimestarilla sahtia vain joukon iloksi 'ettei hampaat ravistu'

'Ei se juovuksissa ollu, se ol vaan sahissaa.' -Sysmä-

Juopumisen arvostelussa on – muuallakin kuin Sysmässä – havaittavissa eräänlaista 'kasinaamaistamoraalia'. Makuriin joutunutta talkoomiestä tai joulusahdin uuvuttamaa isäntämiestä katsotaan ymmärtäväisesti hymähtäen: Ompas ukko kekkulissa, kaljassa, sahdissa, nenävoittona, ohranjyvä silmässä, sahtipöölönä, tuusan mullkikana tai muuten vain pienessä sievässä-humalassa.

Monet juhlat ja talkoot arvosteltiin sahdin maun mukaan mitä enemmän ja parempaa sahti sitä paremmat juhlat tai toisin. ' Siell ol huono saht. Okesensiv varotusmerkin toesillekkin portim pielee.'-Sysmä-